Suur Tõll (1980)

Suur Tõll on virolaisen (ja erityisesti saarenmaalaisen) folkloriikan myyttinen hahmo, josta on kerrottu lukuisia tarinoita satojen vuosien ajan. Suur Tõll ja hänen vaimonsa Piret ovat jättimäisiä hiisiä, jotka toimivat Viron maan ja kansan hyödyksi taistellen pahantahtoista Pirua (virolaisen mytologian Vanatühi tai Vanapagan) vastaan. Hahmot näkyvät virolaisessa kulttuurissa laajalti. Esimerkiksi Kuressaaresta löytyy Suur Tõlliä ja Piretiä esittävä patsas, Suur Tõll on lainannut nimeään maailman suurimmalle säilyneelle jäänmurtajalle ja hänen seikkailuistaan on julkaistu useita teoksia. Tarinoiden alkuperä ei ole tiedossa, mutta on spekuloitu, että Suur Tõllin hahmo perustuu historialliseen saarenmaalaiseen päällikköön, joka on ollut poikkeuksellisen pitkä.

Rein Raamatia (s. 1931) on yhdessä kollegansa Elbert Tuganovin (1920 - 2007) kanssa tituleerattu virolaisen animaation isäksi. Molemmat työskentelivät 1950-luvulla Tallinnfilmin animaatio-osastolla ja tekivät muun muassa Viron ensimmäisen nukkeanimaatioelokuvan Peetrikese unenägu (1958). Vuonna 1971 Raamat perusti Tallinnfilmin alastudioksi oman animaatiostudionsa, jonka turvin hän kykeni tekemään niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin menestyneitä lyhytelokuviaan. Niin Raamatin, Tuganovin kuin Tallinnfilminkin tuotantoon tulemme varmasti vielä palaamaan tarkemmin, mutta tällä kertaa tarkastelen vuonna 1980 ilmestynyttä elokuvaa Suur Tõll. Se oli yksi ensimmäisiä virolaisia filmejä, joka herätti mielenkiintomme Viron kulttuuritarjontaa kohtaan, ja siksi onkin luontevaa kirjoittaa siitä näin aluksi. 

Noin 14-minuuttinen elokuva toimii myyttisellä ja historiallisella tasolla, niin jumalallisten kuin sekulaarienkin voimien vastakkainasetteluna. Lähtökohtana on 1200-luvulla tapahtunut saksalaisten ristiretkeilijöiden Baltian valloitus ja alkuperäiskansojen alistaminen. Piru on tuonut saksalaiset sotajoukot Viroon ja kansa taistelee miehittäjiä vastaan Suur Tõll apunaan. Samaan aikaan Piru hyökkää Suur Tõllin kotiin ja surmaa Piretin. Kostonhimoinen Suur Tõll onnistuu kukistamaan pirun, mutta saksalaisten hyökkäys koituu lopulta hänen kohtalokseen. Ennen kuolemaansa hän lupaa silti hädän uhatessa palata puolustamaan kotimaataan.

Rein Raamatin painostavan mutta vangitsevan kerronnan kruunaa ääniraita, jolla kuullaan dramaattista orkesterimusiikkia ja ihmismassojen huutoa, sekä ennen kaikkea kuvataiteilija Jüri Arrakin (s. 1936) omaperäinen ja painajaismainen kuvitus. Ei siis ole ihmekään, että monet virolaisista ystävistämme ovat kertoneet saaneensa elokuvasta painajaisia lapsena. Hieman nuoremmat suomalaiset voivat verrata traumaa kotimaiseen painajaispolttoaineeseen, Morsoon.

Silmäänpistävää elokuvassa on sen voimakas nationalistinen lataus. Kuvaus ylväästä taistosta virolaisen kansan puolesta ei ollut ajan neuvostosensuurin mieleen ja Suur Tõll onkin aluksi ollut virallisesti kielletty. Käytännössä kielto ei ole ollut kovinkaan tarkkaan seurattu, sillä vaikuttaa siltä, että jokainen 1980-luvun alussa kasvanut virolainen ystävämme on saanut Suur Tõll -trauman. Jotkut pahaa-aavistamattomat raukat erehtyivät katsomaan sen jopa valkokankaalta. Kenties neuvostohallinnon silmissä on nähty lieventävänä asianhaarana se tosiasia, että elokuvan antagonistina toimii saksalainen ritarikunta, ja siksi sensuuria ei ole toteutettu käytännössä. Toisaalta tarinoiden mukaan sensuuri alkoi noihin aikoihin vuotaa yhä enemmän.

Suur Tõllin voi katsoa kokonaisuudessaan Youtubesta ja se löytyy myös Rein Raamat DVD:ltä yhdessä kahden muun mainion lyhytanimaation kanssa. Suosittelen lämpimästi varaamaan vartin verran aikaa ja katsomaan tämän kotimaassaan ja maailmalla palkitun ainutlaatuisen klassikon, jota ajan hammas ei ole 35 vuoden aikana kuluttanut tippaakaan.

Lisätietoja elokuvasta löytyy Estonian Film Databasesta. Rein Raamat DVD:n voi ostaa esimerkiksi Rahvaraamatista tai Apollosta.

Päivitys: Sain sittemmin tietooni, että Suur Tõll -jäänmurtaja on tarkalleen ottaen maailman suurin ensimmäistä maailmansotaa edeltävältä ajalta säilynyt höyryjäänmurtaja. Lisätietoja löytyy esimerkiksi Wikipediasta.